*

joukoakoskinen

Vihreä vetytalous villitsee

  • Kuva Idaho National Laboratory
    Kuva Idaho National Laboratory

Simo Luttunen Kaliforniassa on kehitellyt vetykäyttöitä rekkaveturia.

Voisi soveltua Suomeenkin - vedyllä olisi käyttöä mm. FT-prosessin tehostamisesa, meriliikenteessä ja joskus ehkä lentoliikenteessäkin. Sitä vaan pitäisi olla runsaasti saatavissa kohtuulliseen hintaan jolloin ainoaksi vaihtoehdoksi jää ydinenrgia.

 

Onnistuessaan se mahdollistaisi vedyn tuotannon kansallisesti merkittävissä volyymeissa. Tässä selkeä esitys suomeksi tekijä Iiro Auterinen  18 sivua: http://tfy.tkk.fi/aes/AES/courses/crspages/Tfy-56.181_03/Auterinen.pdf

 


"VHTR tarjoaa nopeimman tien tuotaa energiaa teollisuuden prosessien tarpeisiin. Yksi tavoitelluin käyttösovellutus on vedyn tuottaminen vedestä. Kuitenkin lopullisessa vetytalousvaiheessa, jossa vedyntuotanto hallitsee fissioenergian käytössä, tarvitaan todella kestävän kehityksen mukainen uraania erittäin tehokkaasti käyttävä, siis hyötävä, ja jätettä vähän tuottava järjestelmä. VHTR ei ole sellainen. VHTR soveltunee lopulta parhaiten lämmönlähteeksi muihin prosesseihin,  joiden kokonaisenergiatarve onselvästi pienempi."

 


Koekäytössä on joitain HTGR-reaktoreita (High Temperature Gas-Cooled Reactor). Näissä polttoaine on grafiitin ja uraanin sekoitusta, jäähdytinaine heliumia. Erillistä hidastinainetta ei tarvita polttoaineen sekoiteluonteen takia. HTGR tarjoaa eräitäetuja: sen polttoainetta voidaan eräissä malleissa vaihtaa käytön aikana ja polttoainevoidaan pakata hyvin tiiviiseen kuoreen pieniin kapseleihin, - jyväsiin -  mikätekee merkittävästä polttoaineperäisten aineiden vapautumisesta käytännössä mahdotonta. - Wiki


The reference reactor is a 600 MWth core connected to an intermediate heat exchanger for the delivery of process heat. The reactor core can be a prismatic block core such as the operating Japanese HTTR, or a pebble-bed core such as the operating Chinese HTR-10. For hydrogen production, the system supplies heat that could be used efficiently by the thermochemical sulfur-iodine process.

 


Koreassa prototyypistä tehdään iteratiivisia versioita koeajoon.  Ovat saaneet toivotun reaktion alle 1000 C-asteen lämpötilassa.   http://dj.breaknews.com/sub_read.html?uid=6709&section=section42

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Jouko Koskinen

http://www.tekes.fi/fi/gateway/PTARGS_0_201_403_99...

Kokemuksia kansainvälisestä yhteistyöstä IEA/HIA:n puitteissa lue lisää - linkki yllä.
Anu Lokkiluoto:

"Korkealämpötilaprosessien aikajana

•Korkealämpötilaprosessien arvioidaan olevan teknisesti kypsiä 2025-2030 (2050?), mikäli niihin liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä jatketaan erityisesti prosessien havaittuihin pullonkaulakohtiin painottuen.

•Outotec Open Cycle, jolla on HyS-prosessin kanssa yhteistä SO2-depolarisoitu elektrolyysi, olisi mahdollinen lyhyemmällä aikavälillä (near to mid-term)."

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Kaikenlaisia ne keksii. Onkohan tämä mahdollista:
http://luxury-sea.com/

Jouko Koskinen

Luttusen tuntien en menisi sanomaan 'ei ole mahdollista' ;)
Jäi pois Audilta ja nai kauniin jenkittären. Yhteys poikki.

Kyllä niillä viimeksi tavatessa oli luja usko vetyyn.
Ehkä mun skeptisyys on lieventynyt muutamassa vuodessa.

Googlaa 'Simo Luttunen'

Toimituksen poiminnat