*

joukoakoskinen

Hymyilevä Kuolema

  • Hymyilevä Kuolema

Hymyilevä Kuolema.

THL haluaa puolittaa hoitovirheiden aiheuttamat haitat vuoteen 2020 mennessä. Virheiden arvioidaan aiheuttavan vuosittain 700–1 700 kuolemaa Suomessa. Kuva Wiki.


 http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194707484317/artikkeli/thl+arvioi+hoitovirheisiin+kuolee+suomessa+vuosittain+jopa+1+700+ihmista.html  "Läheltä piti -tilanteita sattuu jatkuvasti, hoitovirheitäkin aivan liian usein.

 

– Useimmiten kyse ei ole yksittäisestä virheestä, vaan haittatapahtumien ketjusta. Haittatapahtumia tai läheltä piti -tilanteita ei tilastoida, joten niiden määrää on vaikea arvioida. Niissä sairaaloissa, joissa haittatapahtumia on ryhdytty kirjaamaan järjestelmällisesti, ovat vahingot vähentyneet."


Tiedonkulku huonoa:

 http://yle.fi/uutiset/laakarit_tiedonkulkuongelmat_heikentavat_potilaiden_turvallisuutta/6443298

"Ei kai mikään järjestelmä tai väline itsessään voi vaarantaa, kyllä se ihminen siinä on se tekijä, se inhimillinen tekijä.- Leila Saari, koulutussuunnittelija, HUS"


Koulutuspäivinä - maanantaisin, perjantaisin ja juhlapyhien välissä kouluttaudutaan lasketteluun, rantaelämään ja näistä toipumiseen.Täydellä palkalla tietenkin.
Esimerkiksi tavallisen "flimmerin" - eteisvärinän diagnosointi ja hoitorutiinit poikkeavat henkilökunnan sisällä toisistaan niin paljon että em. kouluttautumisen on täytynyt tapahtua kunkin alan eri keskuksissa.

 


Eteisvärinä voi tehdä ihmisen kyvyttömäksi huolehtimaan itsestään ja kuukausia jatkuva sydämen nopealyöntisyys - 130-180/min altistaa muille sydänvaivoille jopa kohtalokkaasti. Parin- kolmen kuukauden verenkiertohäiriö surkastuttaa lihakset, vie lähimuistin ja muuttaa veriarvot esim. kaliumin suhteen niin,ettei sähköistä rytminpalautusta voida / kannata tehdä.

 


Kun hymyilevä hoitsu vakuuttaa että INR-arvon nousu yli kolmen yksikön edellyttää edeltävän jakson nollaamista niin siinä ehkäsilloin hymyileekin itse Kuolema. 
Samoin jos palkalliset 'koulutuspäivät' juhlapyhien välissä venyttävät INR - tarkkailuvälin yli viikoksi, kardioversioyksikkö kieltäytyy ottamasta aivoinfarktiriskiä. Se on pieni mutta on olemassa kuitenkin.



Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Jouko Koskinen
Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Niin.
Kuinka yleisiä sitten mahtavatkaan olla tahalliset hoitovirheet?

-
tyttäreni oli heti leikkauksen jälkeen päätetty lopettaa, ja papereihin oli kirjoitettu "elvytyskielto". Vanhemmilta kysymättä, lääkärihän se elämästä ja kuolemasta määrää.
Ilmeisesti näillä blogistin mainitsemilla koulutuspäivillä ei oltu oikein kerrottu, mitä se elvytyskielto tarkoittaa, ja siksipä leikkauksenjälkeinen kipulääkitys myös päätettiin turhana lopettaa. Miettikää vähän millaiset kivut ovat mahtaneet olla.

Potilasvahinkolautakunta on tapauksen käsitellyt, ja todennut virheitä tapahtuneen. Mikä tämän tapauksen johdosta on laitoksessa muuttunut, olisi mukava tietää. Pahaa pelkään ettei yhtään mikään.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

>.....Hoitovirheiden arvioidaan aiheuttavan vuosittain 700–1 700 kuolemaa Suomessa. .....

oooooooooooooo

Jos tuo on totta, eikö asiaa tutkimassa pitäisi olla vähintään muutama kymmenen poliisia tai muuta viranomaista?

Lääkäreiden ja muun hoitohenkilökunnan työ on arvostettavaa mutta vaikeata hankalimmillaan.
Jos noin suuria vaikeuksia ilmenee, eikö niistä kuitenkin pitäisi avoimesti saada tietoa?

Jouko Koskinen

No eipä ole minun ö ö ö ö ö keksintö - THL itse arvioi: Hoitovirheisiin kuolee Suomessa vuosittain jopa 1700 ihmistä:

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194707484317/arti...

THLn arvio on vuodelta 2011 - nyt digiaikaan siirtyminen tuplaa virheet.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Asia on pohtimisen arvoinen.
Ko. Aamulehden jutussa sanotaan mm näin:

"Potilaan keinot vaikuttaa virheisiin, tai viranomaiskielellä haittatapahtumiin ovat vähäiset, sanoo Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n ohjelmajohtaja Anneli Milén.

– Tärkeintä on, että potilas on aktiivinen omassa hoidossaan. Potilaan pitää tietää, mitä hänelle tehdään ja miksi."

Varmasti potilaan keinot vaikuttaa asioihin ovat vähäiset, mutta miksi haastateltava kuitenkin kaataa jo seuraavassa lauseessa vastuun juuri potilaalle? Mikä on viranomaisten vastuu?
Potilaan pitää olla aktiivinen, entä viranomaisen?

Jouko Koskinen

"Lääkäreiden ja muun hoitohenkilökunnan työ on arvostettavaa mutta vaikeata hankalimmillaan."

Jo Friedrich Nietzsche sanoi; ole itse oma jumalasi.

Kyllä kai lääkärin ammatti on sentään vähän helpompi oppia. Vastataan niiden omilla aseilla. Netistä löytyy vastaus jokaiseen kysymykseen. Jopa aivan vastakkaisia neuvoja samaan asiaan ihan kuin arvuskeskuksessakin.

https://www.google.fi/webhp?source=search_app#hl=f...

Toimituksen poiminnat